Viestintästrategia - Työkaluja vesiensuojeluun

Tietoa

Kuva: Karolin Kairo-Gasman

Tämän viestintästrategian tavoitteena on auttaa kuntien päättäjiä, kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja kehittämään toimintaansa niin, että Itämeren ympäristön tila paranee. Viestinnällä on tärkeä rooli ongelmien ymmärtämiseksi. Se lisää tietämystä ja aktivoi ihmisiä ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Viestintästrategian tarve

Tallinnan yliopiston viestinnän laitos toteutti EU Life+ -ohjelman rahoittaman CITYWATER-hankkeen yhteydessä kaksi taustaselvitystä, joihin osallistui ihmisiä kolmesta Baltian maasta sekä Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen rannikkokunnista (katso lisäsisältö). Tutkimuksessa keskityttiin vesiensuojeluun liittyviin asenteisiin ja toimintamalleihin.

Siinä painottuivat seuraavat tulokset:

Vaikka ihmiset pitävät vesiensuojelua tarpeellisena, heidän uskonsa omiin vesiensuojeluun liittyviin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko. Kun ihmisiltä kysyttiin, mitä he voisivat tehdä paikallisten vesistöjen suojelemiseksi, puolet heistä ei keksinyt mahdollisia toimia tai oli sitä mieltä, etteivät he voi tehdä mitään.
Ihmisten mielestä kansalliset hallitukset, EU ja teollisuus ovat päävastuussa Itämeren suojelusta. Kuntien mielestä niillä itsellään ja kansalaisilla on kuitenkin suurin vastuu vesiensuojelutyöstä.
Ihmiset pitävät kuntia tärkeimpänä yhteydenottopisteenä ympäristöasioissa. Suosituin tapa vaikuttaa ympäristöpäätöksiin on ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin tai tiedotusvälineisiin.
Kunnat pitävät kansalaisia merkittävinä mahdollisina kuormittajina, ja siksi yleisen tietoisuuden lisääminen on niiden mielestä yksi niiden tärkeimpiä ympäristönsuojelullisia velvollisuuksia. Tällaiset toimet ovatkin niiden toimintasuunnitelmissa tärkeitä. Usein rahan, tietämyksen ja inhimillisten resurssien puute kuitenkin hankaloittaa toimia.

Siksi viestintästrategiaa tarvitaan.

Esimerkkejä

Alla olevaan karttaan on merkitty esimerkkejä tähän aiheeseen liittyvistä vesiensuojelutoimista. Nämä toimenpiteet on valittu toimenpidepankista, jossa voit tutustua myös muihin verkoston jäsenten toteuttamiin vesiensuojelutoimiin.

	Opasvihko: Luonnonmukainen veneily - Naturligt båtliv Suomen Navigaatioliitto ry
	Viestintästrategia paikallistason vesiensuojeluun Tallinnan yliopisto, Viestinnän laitos

Maatalous

Tietoisuuden lisääminen

Haitalliset aineet

Roskaaminen yms.

Öljyntorjunta

Tutkimus ja tarkkailu

Vesiliikenne

Hulevesien hallinta

Strategiat ja ohjelmat

Jätevedet

Muu

Valuma-alue

Ohjeita ja suosituksia

Miten kunnat voivat viestiä vesiensuojeluasioista kansalaisille ja sidosryhmille tehokkaasti?

Viestintästrategiaa toteutettaessa täytyy:

määrittää ongelmat
asettaa viestintätavoitteet
muotoilla mahdolliset viestit eri sidosryhmille
valita toteutettavissa olevat toimet
määrittää käytettävissä olevat resurssit
arvioida viestintätoimia viestintäprosessin tehostamiseksi.

Strategiset viestintätavoitteet ja toimenpiteet Itämeren alueella

Ehdotamme kuutta viestintäkeskeistä toimenpidettä, joiden avulla voidaan edistää vesien ja koko Itämeren paremman tilan saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat vaihtoehtoisia, mutta mikään niistä ei yksinään riitä ratkaisemaan mainittuja ongelmia vaan pitää toteuttaa useampia yhdessä. Jokaisen tavoitteen alla on lueteltu viestintätoimia:

1. Ongelmien määrittäminen

2. Viestintätavoitteiden asettaminen

Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen

Kaikki paikallisen tason vesiensuojeluongelmat liittyvät tavalla tai toisella laajempiin ongelmiin – etenkin Itämeren tilaan. Koska yhteys ymmärretään harvoin, on tärkeää muistuttaa ihmisiä ja päättäjiä Itämeren merkityksestä. Tämä edistää myös keskustelua vesiensuojelun mahdollisista hyödyistä (kuten taloudellisista, ekologisista ja virkistystoimintaan liittyvistä hyödyistä).

Kansalaisten tietämyksen lisääminen

Tosiasioiden tietäminen ei yksin riitä muuttamaan toimintamalleja. Tietämyksen lisääminen on kuitenkin hyvä apu lisättäessä tietoisuutta ja motivoitaessa ihmisiä aktiiviseen toimintaan. Erilaiset tapahtumat ja koulutusohjelmat – luennot, työpajat, seminaarit ja iltakurssit – voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään oman vaikutuksensa ympäristöön kuten Itämereen ja oppimaan toimimaan ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla niin kotona, työpaikalla kuin lomallakin.

Ihmisten osallistaminen ympäristöriskien hallintaan

Julkinen keskustelu on välttämätöntä ennen erilaisten ympäristöön vaikuttavien poliittisten päätösten tekemistä. Taitavasti käytettyinä se toimii tehokkaana apuna, auttaa osallistamaan paikallisen yhteisön jäseniä ja kannustaa heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä toimintamalleja. Tällaiset keskustelut voivat myös auttaa luottamuksen synnyttämisessä ja herättää keskustelua laajemmista ympäristökysymyksistä paikallisessa kontekstissa.

Kansalaisten toiminnan lisääminen ja toimintamallien muuttaminen

Ihmisten vesiensuojelutoimia voidaan edistää tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Tärkeintä on saada ihmiset tuntemaan vastuuta ympäristöstä ja vakuuttaa heidät siitä, että he voivat saada aikaan muutoksen parempaan. Tällainen asenne lisää ympäristövastuullisen toiminnan todennäköisyyttä (mikäli infrastruktuuri tukee sitä) sekä ihmisten motivaatiota osallistua vesiensuojeluun liittyvään toimintaan.

Sidosryhmien osallistaminen

Maatalouden, paikallisen teollisuuden ym. edustajat ovat tärkeä osa paikallista yhteisöä, ja heidän tuellaan voi olla vesiensuojelutyölle suuri merkitys. Tavoitteena on lisätä heidän tietoisuuttaan velvollisuuksistaan ja antaa heille työkaluja ympäristökuormituksen pienentämiseen.

Paikallisten verkostojen luominen

Yhteistyö on aina tuloksekkaampaa, jos ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Paikallisella tasolla tämä on usein ratkaisevin tekijä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset osallistuvat vesiensuojelutoimiin osana verkostoja ja eri tasoilla – virkamiehinä, yrittäjinä, kansalaisjärjestöjen jäseninä ja vapaaehtoisina. Tällöin he ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa paikallisiin yhteisöihin. Lisäksi ihmiset tarvitsevat taitoja voidakseen toimia julkisesti asioiden hyväksi, edistääkseen ympäristöasioita ja osallistaakseen muita kansalaisia ym.

3. Mahdollisten viestien muotoileminen eri sidosryhmille

Viestit muotoillaan aina paikallisen kontekstin ja sidosryhmien mukaan. Ei ole olemassa yleismaailmallista viestiä, joka toimisi kaikkialla. Seuraavia esimerkkejä voidaan kuitenkin hyödyntää ja mukauttaa eri olosuhteisiin:

”Hyvinvointimme ja terveytemme on suoraan sidoksissa meren ja muiden vesistöjen tilaan.” + selitys siitä, mille sidosryhmälle viesti on suunnattu
”Me kaikki olemme tärkeitä. Kuormituksen ehkäisyssä ja ympäristön puhtaana pitämisessä kaikilla toimillamme on merkitystä.” Esimerkiksi kaupassa tehdyillä valinnoilla ja matkustusmuodoilla.
”Kaikilla asioilla on keskinäinen yhteys. Se, mitä teemme kotonamme, vaikuttaa Itämereen ja siten joko heikentää tai parantaa meidän ja lastemme elämänlaatua.” Sama kuin edellä.

4. Toteutettavissa olevien toimien valitseminen