Tietoa
Tietoa
Tämän viestintästrategian tavoitteena on auttaa kuntien päättäjiä, kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja kehittämään toimintaansa niin, että Itämeren ympäristön tila paranee. Viestinnällä on tärkeä rooli ongelmien ymmärtämiseksi. Se lisää tietämystä ja aktivoi ihmisiä ottamaan vastuuta ympäristöstään.
Viestintästrategian tarve
Tallinnan yliopiston viestinnän laitos toteutti EU Life+ -ohjelman rahoittaman CITYWATER-hankkeen yhteydessä kaksi taustaselvitystä, joihin osallistui ihmisiä kolmesta Baltian maasta sekä Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen rannikkokunnista (katso lisäsisältö). Tutkimuksessa keskityttiin vesiensuojeluun liittyviin asenteisiin ja toimintamalleihin.
Siinä painottuivat seuraavat tulokset:
- Vaikka ihmiset pitävät vesiensuojelua tarpeellisena, heidän uskonsa omiin vesiensuojeluun liittyviin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko. Kun ihmisiltä kysyttiin, mitä he voisivat tehdä paikallisten vesistöjen suojelemiseksi, puolet heistä ei keksinyt mahdollisia toimia tai oli sitä mieltä, etteivät he voi tehdä mitään.
- Ihmisten mielestä kansalliset hallitukset, EU ja teollisuus ovat päävastuussa Itämeren suojelusta. Kuntien mielestä niillä itsellään ja kansalaisilla on kuitenkin suurin vastuu vesiensuojelutyöstä.
- Ihmiset pitävät kuntia tärkeimpänä yhteydenottopisteenä ympäristöasioissa. Suosituin tapa vaikuttaa ympäristöpäätöksiin on ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin tai tiedotusvälineisiin.
- Kunnat pitävät kansalaisia merkittävinä mahdollisina kuormittajina, ja siksi yleisen tietoisuuden lisääminen on niiden mielestä yksi niiden tärkeimpiä ympäristönsuojelullisia velvollisuuksia. Tällaiset toimet ovatkin niiden toimintasuunnitelmissa tärkeitä. Usein rahan, tietämyksen ja inhimillisten resurssien puute kuitenkin hankaloittaa toimia.
Siksi viestintästrategiaa tarvitaan.
Esimerkkejä
Esimerkkejä
Alla olevaan karttaan on merkitty esimerkkejä tähän aiheeseen liittyvistä vesiensuojelutoimista. Nämä toimenpiteet on valittu toimenpidepankista, jossa voit tutustua myös muihin verkoston jäsenten toteuttamiin vesiensuojelutoimiin.
![]() | Opasvihko: Luonnonmukainen veneily - Naturligt båtlivSuomen Navigaatioliitto ry |
![]() | Viestintästrategia paikallistason vesiensuojeluunTallinnan yliopisto, Viestinnän laitos |
Maatalous
Tietoisuuden lisääminen
Haitalliset aineet
Roskaaminen yms.
Öljyntorjunta
Tutkimus ja tarkkailu
Vesiliikenne
Hulevesien hallinta
Strategiat ja ohjelmat
Jätevedet
Muu
Valuma-alue
Ohjeita ja suosituksia
Ohjeita ja suosituksia
Miten kunnat voivat viestiä vesiensuojeluasioista kansalaisille ja sidosryhmille tehokkaasti?
Viestintästrategiaa toteutettaessa täytyy:
- määrittää ongelmat
- asettaa viestintätavoitteet
- muotoilla mahdolliset viestit eri sidosryhmille
- valita toteutettavissa olevat toimet
- määrittää käytettävissä olevat resurssit
- arvioida viestintätoimia viestintäprosessin tehostamiseksi.
Strategiset viestintätavoitteet ja toimenpiteet Itämeren alueella
Ehdotamme kuutta viestintäkeskeistä toimenpidettä, joiden avulla voidaan edistää vesien ja koko Itämeren paremman tilan saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat vaihtoehtoisia, mutta mikään niistä ei yksinään riitä ratkaisemaan mainittuja ongelmia vaan pitää toteuttaa useampia yhdessä. Jokaisen tavoitteen alla on lueteltu viestintätoimia:
1. Ongelmien määrittäminen
2. Viestintätavoitteiden asettaminen
3. Mahdollisten viestien muotoileminen eri sidosryhmille
Viestit muotoillaan aina paikallisen kontekstin ja sidosryhmien mukaan. Ei ole olemassa yleismaailmallista viestiä, joka toimisi kaikkialla. Seuraavia esimerkkejä voidaan kuitenkin hyödyntää ja mukauttaa eri olosuhteisiin:
- ”Hyvinvointimme ja terveytemme on suoraan sidoksissa meren ja muiden vesistöjen tilaan.” + selitys siitä, mille sidosryhmälle viesti on suunnattu
- ”Me kaikki olemme tärkeitä. Kuormituksen ehkäisyssä ja ympäristön puhtaana pitämisessä kaikilla toimillamme on merkitystä.” Esimerkiksi kaupassa tehdyillä valinnoilla ja matkustusmuodoilla.
- ”Kaikilla asioilla on keskinäinen yhteys. Se, mitä teemme kotonamme, vaikuttaa Itämereen ja siten joko heikentää tai parantaa meidän ja lastemme elämänlaatua.” Sama kuin edellä.
4. Toteutettavissa olevien toimien valitseminen
Lisätietoja tästä toimenpiteestä:
- Tavoite: Kansalaisten aktiivisuuden lisääminen
- Kohderyhmä: Kunnan asukkaat
- Toimijat: Kunnat (vastuullinen toimija), koulut, monitoimikeskukset yms.
- Resurssit: Kuntien määrärahat, rahoitus
- Ajoitus: 1–2 kertaa vuodessa
- Teho: Osallistujien kampanjan teemaan liittyvien mielipiteiden, asenteiden ja osaamisen arvioiminen
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Kansalaisten tietämyksen lisääminen
- Toimijat: Kansallinen ja paikallinen hallinto, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet, asiantuntijat
- Resurssit: Valtion myöntämä tai paikallinen rahoitus
- Ajoitus: Säännöllisesti (1–2 kertaa kuussa)
- Teho: Tiedotusvälineiden seuranta ja analyysi
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Paikallisten verkostojen muodostaminen ja jäsenten/aloitteentekijöiden valistaminen; paikallisia ympäristönsuojelustrategioita tukevan viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, vapaaehtoisten ym. yhteistyön järjestäminen
- Toimijat: Paikallishallinto (vastuulliset toimijat)
- Resurssit: Paikallishallinnon määrärahat
- Ajoitus: 2–3 kertaa vuodessa
- Teho: Palauteanalyysit
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Uuden sukupolven kasvattaminen niin, että sen jäsenistä tulee vastuullisia ja asiantuntevia kansalaisia
- Toimijat: Opetusministeriöt (vastuullinen toimija), ympäristöministeriöt, koulut ja esikoulut, paikallishallinto (Virossa Tallinnan yliopiston elokuva- ja tiedotusoppilaitos)
- Resurssit: Valtion ja paikalliset määrärahat, rahoitus
- Ajoitus: Kuukausittaiset ympäristövalistusoppitunnit kouluissa
- Teho: Lasten tietämyksen lisääntymisen mittaaminen
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Ihmisten sitouttaminen ympäristöriskien hallintaan
- Toimijat: Paikallishallinto, kansalaisjärjestöt, muut paikalliset organisaatiot
- Resurssit: Paikalliset määrärahat, vapaaehtoiset
- Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
- Teho: Osallistumisaktiivisuuden mittaaminen kuukausittain
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Ihmisten sitouttaminen ympäristöriskien hallintaan
- Toimijat: Kuntien tiedotus- ja viestintätiimit
- Resurssit: Kuntien viestintämäärärahat
- Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
- Teho: ?
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen
- Toimijat: Kunnat (vastuullinen toimija), aktivistit, koulut, tiedotusvälineet, paikalliset yritykset
- Resurssit: Kunta, rahoitus, sponsorit
- Ajoitus: Kerran vuodessa
- Teho: Yhteisössä suoritettava, julkista mielipidettä kartoittava tutkimus
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen
- Toimijat: Kunnan viestintätiimi (vastuullinen toimija)
- Resurssit: Kunnan määrärahat
- Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
- Teho: Yhteisön ympäristöasioihin liittyvän tietoisuuden mittaaminen
Lisätietoja tästä toimenpiteestä
- Tavoite: Sidosryhmien sitouttaminen
- Toimijat: Paikallishallinto, kunnat
- Resurssit: Paikallishallinto, kunnan määrärahat, muu rahoitus
- Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
- Teho: Toimintaan liittyvät palauteanalyysit
Onnistuneen viestinnän avainasiat
Viestintää suunniteltaessa resurssien määrittäminen ja vaikutusanalyysin tekeminen ovat olennaisia onnistumisen edellytyksiä.
5. Käytettävissä olevien resurssien määrittäminen
Selvitystemme mukaan resurssien puute on kunnissa jatkuva haaste. Siksi pientenkin resurssien allokointi täytyy suunnitella tarkoin ja tarve perustella hyväksyttävästi. Kaikki alkaa tietoisuudesta kuntaorganisaatioiden sisällä.
Ympäristöviestintään tulee varata taloudellisia resursseja niin paikallishallintojen budjeteissa kuin kansallisellakin tasolla. Vaikka käytettävissä on myös yhteisöpalveluiden kaltaisia maksuttomia työkaluja, jatkuva rahoitus auttaa saavuttamaan strategiset tavoitteet tehokkaammin kuin satunnaiset yksittäiset kampanjat.
Sosiaalisilla resursseilla tarkoitetaan pääasiassa toimijoiden hyvää yhteistyötä, hyvin järjestäytyneitä verkostoja ja vapaaehtoisten osallistumista. Lisäksi niillä viitataan viestinnässä ja osallistamisessa käytettäviin taitoihin.
Aktiivinen paikallisverkosto hyödyntäisi myös muiden toimijoiden käytettävissä olevia resursseja. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa osana niiden yhteiskuntavastuustrategiaa on yksi esimerkki.
6. Viestintätoimien arviointi viestintäprosessin tehostamiseksi
Vaikutusanalyysi
Kaikkia toimia tulee arvioida huolellisesti niiden tehokkuuden ja onnistumisen varmistamiseksi. Analyysin ja erilaisten palautejärjestelmien tulee olla erottamaton osa kaikkia viestintätoimia ja koulutusohjelmia.
Uuden sukupolven kasvattaminen – tavoitteena vastuulliset ja asiantuntevat kansalaiset
Pitkällä aikavälillä parhaat tulokset saavutetaan yhteistyöllä päiväkotien ja koulujen kanssa. Erityistapahtumat, -kurssit ja -oppitunnit motivoivat nuorisoa osallistumaan ympäristötyöhön. Lasten tietoisuus ja toimintamallit vaikuttavat myös heidän perheisiinsä ja muihin heidän läheisiinsä, siksi ympäristökasvatus on tärkeä osa muutoksen aikaansaamisessa. Olemme tästä täysin tietoisua ja kannustamme ympäristökasvatukseen, mutta kasvatus eivät ole tämän viestintästrategian keskiössä.
Lisäsisältö
Lisäsisältö
Tallinnan yliopisto on laatinut viestintästrategian, joka pohjautuu kahteen CITYWATER-hankkeen osana tehtyyn taustatutkimusraporttiin. Alla on linkit taustatutkimusraportteihin ja strategiaan.
- Viestintästrategia: Tampere, K., Olesk, A., Kaal, E. (2015): Empowering local actors: communication strategy for local level water protection activities. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CITYWATER Benchmarking water protection in cities.
- "Kansalaistutkimusraportti": Kaal, E., Olesk, A., Tampere, K. (2015a): Local actors and the Baltic Sea 1: attitudes towards water protection among the population of the Baltic countries. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CIYWATER – Benchmarking water protection in cities
- "Virkamiestutkimusraportti": Kaal, E., Olesk, A., Tampere, K. (2015b): Local actors and the Baltic Sea 2: Water protection attitudes and activities in coastal municipalities. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CIYWATER – Benchmarking water protection in cities.
- Maria Kellokumpu ja Itämerihaaste 2015: Verkostokumppanin viestintäopas
Hyödyllisiä linkkejä
- Tallinnan yliopiston viestintäinstituutin verkkosivusto
- Suomen Itämeri-viestijöiden verkosto (myös Itämerihaaste on mukana)
- Östersjöfonden ja Centrum Balticum järjestivät marraskuussa 2015 kansainvälisen viestintäaiheisen työpajan Maarianhaminassa
- HELCOM ja BONUS järjestivät kesällä 2015 kansainvälisen Itämeri-viestijöiden verkoston järjestäytymistapaamisen Jurmalassa