Viestintästrategia

Posted on by

Tietoa

Jonna Karhu

Tietoa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuva: Karolin Kairo-Gasman

Tämän viestintästrategian tavoitteena on auttaa kuntien päättäjiä, kansalaisjärjestöjä ja muita organisaatioita ratkaisemaan ympäristöongelmia ja kehittämään toimintaansa niin, että Itämeren ympäristön tila paranee. Viestinnällä on tärkeä rooli ongelmien ymmärtämiseksi. Se lisää tietämystä ja aktivoi ihmisiä ottamaan vastuuta ympäristöstään.

Viestintästrategian tarve

Tallinnan yliopiston viestinnän laitos toteutti EU Life+ -ohjelman rahoittaman CITYWATER-hankkeen yhteydessä kaksi taustaselvitystä, joihin osallistui ihmisiä kolmesta Baltian maasta sekä Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen rannikkokunnista (katso lisäsisältö). Tutkimuksessa keskityttiin vesiensuojeluun liittyviin asenteisiin ja toimintamalleihin.

Siinä painottuivat seuraavat tulokset:

  • Vaikka ihmiset pitävät vesiensuojelua tarpeellisena, heidän uskonsa omiin vesiensuojeluun liittyviin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikko. Kun ihmisiltä kysyttiin, mitä he voisivat tehdä paikallisten vesistöjen suojelemiseksi, puolet heistä ei keksinyt mahdollisia toimia tai oli sitä mieltä, etteivät he voi tehdä mitään.
  • Ihmisten mielestä kansalliset hallitukset, EU ja teollisuus ovat päävastuussa Itämeren suojelusta. Kuntien mielestä niillä itsellään ja kansalaisilla on kuitenkin suurin vastuu vesiensuojelutyöstä.
  • Ihmiset pitävät kuntia tärkeimpänä yhteydenottopisteenä ympäristöasioissa. Suosituin tapa vaikuttaa ympäristöpäätöksiin on ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin tai tiedotusvälineisiin.
  • Kunnat pitävät kansalaisia merkittävinä mahdollisina kuormittajina, ja siksi yleisen tietoisuuden lisääminen on niiden mielestä yksi niiden tärkeimpiä ympäristönsuojelullisia velvollisuuksia. Tällaiset toimet ovatkin niiden toimintasuunnitelmissa tärkeitä. Usein rahan, tietämyksen ja inhimillisten resurssien puute kuitenkin hankaloittaa toimia.

Siksi viestintästrategiaa tarvitaan.

 

 

 

Esimerkkejä

Esimerkkejä

Alla olevaan karttaan on merkitty esimerkkejä tähän aiheeseen liittyvistä vesiensuojelutoimista. Nämä toimenpiteet on valittu toimenpidepankista, jossa voit tutustua myös muihin verkoston jäsenten toteuttamiin vesiensuojelutoimiin.

Tietoa
Esimerkkejä
Ohjeita
Lisätietoa

Maatalous

Tietoisuuden lisääminen

Haitalliset aineet

Roskaaminen yms.

Öljyntorjunta

Tutkimus ja tarkkailu

Vesiliikenne

Hulevesien hallinta

Strategiat ja ohjelmat

Jätevedet

Muu

Valuma-alue

Ohjeita ja suosituksia

Ohjeita ja suosituksia

Miten kunnat voivat viestiä vesiensuojeluasioista kansalaisille ja sidosryhmille tehokkaasti?

Viestintästrategiaa toteutettaessa täytyy:

  1. määrittää ongelmat
  2. asettaa viestintätavoitteet
  3. muotoilla mahdolliset viestit eri sidosryhmille
  4. valita toteutettavissa olevat toimet
  5. määrittää käytettävissä olevat resurssit
  6. arvioida viestintätoimia viestintäprosessin tehostamiseksi.

Strategiset viestintätavoitteet ja toimenpiteet Itämeren alueella

Ehdotamme kuutta viestintäkeskeistä toimenpidettä, joiden avulla voidaan edistää vesien ja koko Itämeren paremman tilan saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat vaihtoehtoisia, mutta mikään niistä ei yksinään riitä ratkaisemaan mainittuja ongelmia vaan pitää toteuttaa useampia yhdessä. Jokaisen tavoitteen alla on lueteltu viestintätoimia:

1. Ongelmien määrittäminen

2. Viestintätavoitteiden asettaminen

[xa_acc style=”xa-default”] [xa_slide title=”Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen” icon=”plus”]Kaikki paikallisen tason vesiensuojeluongelmat liittyvät tavalla tai toisella laajempiin ongelmiin – etenkin Itämeren tilaan. Koska yhteys ymmärretään harvoin, on tärkeää muistuttaa ihmisiä ja päättäjiä Itämeren merkityksestä. Tämä edistää myös keskustelua vesiensuojelun mahdollisista hyödyistä (kuten taloudellisista, ekologisista ja virkistystoimintaan liittyvistä hyödyistä). [/xa_slide][xa_slide title=”Kansalaisten tietämyksen lisääminen” icon=”plus”]Tosiasioiden tietäminen ei yksin riitä muuttamaan toimintamalleja. Tietämyksen lisääminen on kuitenkin hyvä apu lisättäessä tietoisuutta ja motivoitaessa ihmisiä aktiiviseen toimintaan. Erilaiset tapahtumat ja koulutusohjelmat – luennot, työpajat, seminaarit ja iltakurssit – voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään oman vaikutuksensa ympäristöön kuten Itämereen ja oppimaan toimimaan ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla niin kotona, työpaikalla kuin lomallakin. [/xa_slide][xa_slide title=”Ihmisten osallistaminen ympäristöriskien hallintaan” icon=”plus”]Julkinen keskustelu on välttämätöntä ennen erilaisten ympäristöön vaikuttavien poliittisten päätösten tekemistä. Taitavasti käytettyinä se toimii tehokkaana apuna, auttaa osallistamaan paikallisen yhteisön jäseniä ja kannustaa heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä toimintamalleja. Tällaiset keskustelut voivat myös auttaa luottamuksen synnyttämisessä ja herättää keskustelua laajemmista ympäristökysymyksistä paikallisessa kontekstissa. [/xa_slide][xa_slide title=”Kansalaisten toiminnan lisääminen ja toimintamallien muuttaminen” icon=”plus”]Ihmisten vesiensuojelutoimia voidaan edistää tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Tärkeintä on saada ihmiset tuntemaan vastuuta ympäristöstä ja vakuuttaa heidät siitä, että he voivat saada aikaan muutoksen parempaan. Tällainen asenne lisää ympäristövastuullisen toiminnan todennäköisyyttä (mikäli infrastruktuuri tukee sitä) sekä ihmisten motivaatiota osallistua vesiensuojeluun liittyvään toimintaan. [/xa_slide][xa_slide title=”Sidosryhmien osallistaminen” icon=”plus”]Maatalouden, paikallisen teollisuuden ym. edustajat ovat tärkeä osa paikallista yhteisöä, ja heidän tuellaan voi olla vesiensuojelutyölle suuri merkitys. Tavoitteena on lisätä heidän tietoisuuttaan velvollisuuksistaan ja antaa heille työkaluja ympäristökuormituksen pienentämiseen. [/xa_slide][xa_slide title=”Paikallisten verkostojen luominen” icon=”plus”]Yhteistyö on aina tuloksekkaampaa, jos ihmiset tuntevat toisensa ja luottavat toisiinsa. Paikallisella tasolla tämä on usein ratkaisevin tekijä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset osallistuvat vesiensuojelutoimiin osana verkostoja ja eri tasoilla – virkamiehinä, yrittäjinä, kansalaisjärjestöjen jäseninä ja vapaaehtoisina. Tällöin he ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa paikallisiin yhteisöihin. Lisäksi ihmiset tarvitsevat taitoja voidakseen toimia julkisesti asioiden hyväksi, edistääkseen ympäristöasioita ja osallistaakseen muita kansalaisia ym. [/xa_slide][/xa_acc]

3. Mahdollisten viestien muotoileminen eri sidosryhmille

Viestit muotoillaan aina paikallisen kontekstin ja sidosryhmien mukaan. Ei ole olemassa yleismaailmallista viestiä, joka toimisi kaikkialla. Seuraavia esimerkkejä voidaan kuitenkin hyödyntää ja mukauttaa eri olosuhteisiin:

  • ”Hyvinvointimme ja terveytemme on suoraan sidoksissa meren ja muiden vesistöjen tilaan.” + selitys siitä, mille sidosryhmälle viesti on suunnattu
  • ”Me kaikki olemme tärkeitä. Kuormituksen ehkäisyssä ja ympäristön puhtaana pitämisessä kaikilla toimillamme on merkitystä.” Esimerkiksi kaupassa tehdyillä valinnoilla ja matkustusmuodoilla.
  • ”Kaikilla asioilla on keskinäinen yhteys. Se, mitä teemme kotonamme, vaikuttaa Itämereen ja siten joko heikentää tai parantaa meidän ja lastemme elämänlaatua.” Sama kuin edellä.

4. Toteutettavissa olevien toimien valitseminen

[xa_acc style=”xa-default”] [xa_slide title=”Aktiiviset osallistamiskampanjat, joissa käsitellään erilaisia vesistöihin/mereen/ympäristöön liittyviä aiheita” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä:

  • Tavoite: Kansalaisten aktiivisuuden lisääminen
  • Kohderyhmä: Kunnan asukkaat
  • Toimijat: Kunnat (vastuullinen toimija), koulut, monitoimikeskukset yms.
  • Resurssit: Kuntien määrärahat, rahoitus
  • Ajoitus: 1–2 kertaa vuodessa
  • Teho: Osallistujien kampanjan teemaan liittyvien mielipiteiden, asenteiden ja osaamisen arvioiminen

[/xa_slide][xa_slide title=”Koulutusohjelmat aikuisille – miten vettä käsitellään arkielämässä (taloudellinen ja ympäristönäkökulma)” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Kansalaisten tietämyksen lisääminen
  • Toimijat: Kansallinen ja paikallinen hallinto, kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet, asiantuntijat
  • Resurssit: Valtion myöntämä tai paikallinen rahoitus
  • Ajoitus: Säännöllisesti (1–2 kertaa kuussa)
  • Teho: Tiedotusvälineiden seuranta ja analyysi

[/xa_slide][xa_slide title=”Erilaisiin ympäristöaiheisiin liittyvät säännölliset seminaarit” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Paikallisten verkostojen muodostaminen ja jäsenten/aloitteentekijöiden valistaminen; paikallisia ympäristönsuojelustrategioita tukevan viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, vapaaehtoisten ym. yhteistyön järjestäminen
  • Toimijat: Paikallishallinto (vastuulliset toimijat)
  • Resurssit: Paikallishallinnon määrärahat
  • Ajoitus: 2–3 kertaa vuodessa
  • Teho: Palauteanalyysit

[/xa_slide][xa_slide title=”Vesistöjen (meren) suojeluun liittyvät interaktiiviset pelit päiväkodeissa ja kouluissa” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Uuden sukupolven kasvattaminen niin, että sen jäsenistä tulee vastuullisia ja asiantuntevia kansalaisia
  • Toimijat: Opetusministeriöt (vastuullinen toimija), ympäristöministeriöt, koulut ja esikoulut, paikallishallinto (Virossa Tallinnan yliopiston elokuva- ja tiedotusoppilaitos)
  • Resurssit: Valtion ja paikalliset määrärahat, rahoitus
  • Ajoitus: Kuukausittaiset ympäristövalistusoppitunnit kouluissa
  • Teho: Lasten tietämyksen lisääntymisen mittaaminen

[/xa_slide][xa_slide title=”Julkiset keskustelut aiemmista päätöksistä, osallistavat tapahtumat, tällaisiin tapahtumiin liittyvät koulutustaidot” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Ihmisten sitouttaminen ympäristöriskien hallintaan
  • Toimijat: Paikallishallinto, kansalaisjärjestöt, muut paikalliset organisaatiot
  • Resurssit: Paikalliset määrärahat, vapaaehtoiset
  • Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
  • Teho: Osallistumisaktiivisuuden mittaaminen kuukausittain

[/xa_slide][xa_slide title=”Riski- ja kriisiviestintäsuunnitelmat kaikille kunnille” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Ihmisten sitouttaminen ympäristöriskien hallintaan
  • Toimijat: Kuntien tiedotus- ja viestintätiimit
  • Resurssit: Kuntien viestintämäärärahat
  • Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
  • Teho: ?

[/xa_slide][xa_slide title=”Itämeren-alueen juhlat: meripäivät Itämeren rannikolla sijaitsevilla paikkakunnilla” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite:  Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen
  • Toimijat: Kunnat (vastuullinen toimija), aktivistit, koulut, tiedotusvälineet, paikalliset yritykset
  • Resurssit: Kunta, rahoitus, sponsorit
  • Ajoitus: Kerran vuodessa
  • Teho: Yhteisössä suoritettava, julkista mielipidettä kartoittava tutkimus

[/xa_slide][xa_slide title=”Kuntien ympäristöviestintästrategiat” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite:  Itämeren ongelmia koskevan tietoisuuden lisääminen
  • Toimijat: Kunnan viestintätiimi (vastuullinen toimija)
  • Resurssit: Kunnan määrärahat
  • Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
  • Teho: Yhteisön ympäristöasioihin liittyvän tietoisuuden mittaaminen

[/xa_slide][xa_slide title=”Seminaarit, joissa parannetaan ympäristöystävälliseen toimintaan liittyvää osaamista” icon=”plus”] Lisätietoja tästä toimenpiteestä

  • Tavoite: Sidosryhmien sitouttaminen
  • Toimijat: Paikallishallinto, kunnat
  • Resurssit: Paikallishallinto, kunnan määrärahat, muu rahoitus
  • Ajoitus: Jatkuvaa toimintaa
  • Teho: Toimintaan liittyvät palauteanalyysit

[/xa_slide][xa_slide title=”Facebookin, Twitterin, Instagramin ja LinkedInin kaltaisten yhteisöpalveluiden käyttö” icon=”plus”]

Onnistuneen viestinnän avainasiat

Viestintää suunniteltaessa resurssien määrittäminen ja vaikutusanalyysin tekeminen ovat olennaisia onnistumisen edellytyksiä.

5. Käytettävissä olevien resurssien määrittäminen

Selvitystemme mukaan resurssien puute on kunnissa jatkuva haaste. Siksi pientenkin resurssien allokointi täytyy suunnitella tarkoin ja tarve perustella hyväksyttävästi. Kaikki alkaa tietoisuudesta kuntaorganisaatioiden sisällä. Ympäristöviestintään tulee varata taloudellisia resursseja niin paikallishallintojen budjeteissa kuin kansallisellakin tasolla. Vaikka käytettävissä on myös yhteisöpalveluiden kaltaisia maksuttomia työkaluja, jatkuva rahoitus auttaa saavuttamaan strategiset tavoitteet tehokkaammin kuin satunnaiset yksittäiset kampanjat. Sosiaalisilla resursseilla tarkoitetaan pääasiassa toimijoiden hyvää yhteistyötä, hyvin järjestäytyneitä verkostoja ja vapaaehtoisten osallistumista. Lisäksi niillä viitataan viestinnässä ja osallistamisessa käytettäviin taitoihin. Aktiivinen paikallisverkosto hyödyntäisi myös muiden toimijoiden käytettävissä olevia resursseja. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa osana niiden yhteiskuntavastuustrategiaa on yksi esimerkki.

6. Viestintätoimien arviointi viestintäprosessin tehostamiseksi

Vaikutusanalyysi Kaikkia toimia tulee arvioida huolellisesti niiden tehokkuuden ja onnistumisen varmistamiseksi. Analyysin ja erilaisten palautejärjestelmien tulee olla erottamaton osa kaikkia viestintätoimia ja koulutusohjelmia.

Uuden sukupolven kasvattaminen – tavoitteena vastuulliset ja asiantuntevat kansalaiset

Pitkällä aikavälillä parhaat tulokset saavutetaan yhteistyöllä päiväkotien ja koulujen kanssa. Erityistapahtumat, -kurssit ja -oppitunnit motivoivat nuorisoa osallistumaan ympäristötyöhön. Lasten tietoisuus ja toimintamallit vaikuttavat myös heidän perheisiinsä ja muihin heidän läheisiinsä, siksi ympäristökasvatus on tärkeä osa muutoksen aikaansaamisessa.  Olemme tästä täysin tietoisua ja kannustamme ympäristökasvatukseen, mutta kasvatus eivät ole tämän viestintästrategian keskiössä.

Lisäsisältö

Lisäsisältö

Tallinnan yliopisto on laatinut viestintästrategian, joka pohjautuu kahteen CITYWATER-hankkeen osana tehtyyn taustatutkimusraporttiin. Alla on linkit taustatutkimusraportteihin ja strategiaan.

  • Viestintästrategia: Tampere, K., Olesk, A., Kaal, E. (2015): Empowering local actors: communication strategy for local level water protection activities. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CITYWATER Benchmarking water protection in cities.
  • ”Kansalaistutkimusraportti”: Kaal, E., Olesk, A., Tampere, K. (2015a): Local actors and the Baltic Sea 1: attitudes towards water protection among the population of the Baltic countries. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CIYWATER – Benchmarking water protection in cities
  • ”Virkamiestutkimusraportti”: Kaal, E., Olesk, A., Tampere, K. (2015b): Local actors and the Baltic Sea 2: Water protection attitudes and activities in coastal municipalities. Tallinn University. Tallinn: Tallinn University & EU Life+ project CIYWATER – Benchmarking water protection in cities.
  • Maria Kellokumpu ja Itämerihaaste 2015: Verkostokumppanin viestintäopas

Hyödyllisiä linkkejä