Tietoa
Tietoa
Investoinnin kannattavuutta arvioitaessa vertaillaan sen kustannusten ja hyötyjen suhdetta. Tämä tulee muistaa myös vesiensuojelutoimissa. Jos päätöksenteossa otetaan huomioon ainoastaan kustannukset, vesiensuojelun paikalliset ja koko Itämeren alueeseen kohdistuvat taloudelliset hyödyt jäävät huomiotta. Nämä hyödyt saattavat olla kustannuksia merkittävämpiä, eikä niitä voida saavuttaa ilman sijoituksia vesiensuojeluun.
Jotta päättäjät osaisivat tehdä viisaita päätöksiä, heidän tulee siis olla perillä investoinnin kokonaisvaikutuksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Tällaisia tietoja tarvitaan päätettäessä, toteutetaanko tietty hanke tai mikä tarjolla olevista vaihtoehtoista valitaan.
Kustannus-hyötyanalyysi päätöksenteon tukena
Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) on investointien yleisten hyötyjen ja kustannusten arviointiin tarkoitettu työkalu. Sen avulla voidaan esimerkiksi suhteuttaa nykyisiä kustannuksia ja tulevaisuudessa saavutettavia ympäristöhyötyjä toisiinsa. Analyysin avulla voidaan määrittää, kuinka kannattava harkittu sijoitus olisi yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä.
Kustannus-hyötyanalyysissä otetaan huomioon myös muut kuin rahalliset vaikutukset, kuten ympäristövaikutukset. Tämä on mahdollista muuttamalla vaikutukset rahalliseksi arvoksi. Rahallinen arvo perustuu yleensä haluun maksaa paremmasta ympäristöstä.
CITYWATER-hankkeen kustannus-hyötyanalyysien tapaustutkimuksista opittua
CITYWATER-hankkeen yhteydessä suoritettiin kustannus-hyötyanalyysi viidelle vesiensuojelutoimelle, joita Itämeren alueen kunnat ovat toteuttaneet. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä oli se, että kaikki paikalliset vesiensuojelukeinot ovat olleet kannattavia ja että ne ovat osaltaan auttaneet parantamaan paikallisten vesistöjen ja Itämeren tilaa merkittävästi.
Tutkitut tapaukset on esitelty esimerkeissä. Ohjeista ja suosituksista saa apua kustannus-hyötyanalyysin tarpeellisuuden määrittämiseen ja analyysin suorittamiseen. Lisätietoja EU Life+ -ohjelman osarahoittamasta CITYWATER-hankkeesta sekä kustannus-hyötyanalyysistä yleisesti on lisätiedoissa.
Esimerkkejä
Esimerkkejä
Alla olevaan karttaan on merkitty esimerkkejä tähän aiheeseen liittyvistä vesiensuojelutoimista. Nämä toimenpiteet on valittu toimenpidepankista, jossa voit tutustua myös muihin vesiensuojelutoimiin.
Maatalous
Tietoisuuden lisääminen
Haitalliset aineet
Roskaaminen yms.
Öljyntorjunta
Tutkimus ja tarkkailu
Vesiliikenne
Hulevesien hallinta
Strategiat ja ohjelmat
Jätevedet
Muu
Valuma-alue
Jätevesien vastaanotto satamassa ilman erillismaksua
Toteuttaja: Helsingin satama ● Vuosi: 2008 ● Osoite: Olympiaranta 3 Helsinki, Suomi
Helsingin Satama vastaanottaa kansainvälisten risteilijöiden jätevesiä ilman erillismaksua ja ne viemäröidään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien vastaanottamisesta tehtiin kustannus-hyötyanalyysi uonna 2015 CITYWATER-hankkeen yhteydessä
.
Kuvaus
Helsingin Satama on Suomen suurin matkustajasatama. Se vastaanottaa matkustaja-alusten jätevedet (sekä ns. harmaat että mustat), ja ne viemäröidään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Satama ei ota erillismaksua jätevesistä vaan ainoastaan alusjätemaksun kiinteistä ja öljyisistä jätteistä, joka riippuu aluksen koosta; satamassa vieraileva alus maksaa saman jätemaksun riippumatta siitä, jättääkö se jätevesiä vai ei. Jätevesien vastaanottamista varten Helsingin Satama on investoinut vastaanottolaitteistoihin ja viemäröinteihin 1990-luvulta alkaen ja järjestelmää laajennetaan jatkuvasti rakennettaessa uusia risteilijälaitureita ja laivapaikkoja. Erillisen jätevesimaksun kerääminen lopetettiin Itämerihaasteen puitteissa toukokuussa 2008, ja jo seuraavana vuonna jätevesiä jätettiin n. 20 % aiempaa enemmän. Vuoteen 2015 mennessä yli 80 % kansainvälisistä risteilijöistä jätti käynnillään jätevesiä Helsingissä. Reittiliikenteen matkustajalaivat ovat jättäneet jätevetensä sataman kautta jätevedenpuhdistamolle jo 1990-luvulta lähtien.
Risteilykaudella 2016 satama otti käyttöön uuden kannusteen jätevesien jättämiseksi: 20% alennus alusjätemaksusta (kiinteät ja öljyiset jätteet), mikäli pääasiassa matkustajia kuljettava alus jättää jätevesiään satamaan. Myös jäteneuvoja kävi jokaisella vierailleella risteilijällä. Tuloksena oli 10% kasvu vuoteen 2015 verrattuna; risteilyaluskäynneissä 90% jätti jätevesiä kaudella 2016.
Itämeri on määritelty erityisen herkäksi merialueeksi 2013, eli kun satamien jätevesien vastaanottokapasiteetti Itämerellä on riittävä, jätevesien pumppaaminen mereen avomerellä loppuu. Helsingin Satama on jo vuosia täyttänyt nämä vaatimukset. Sataman mukaan jätevesien vastaanottamisen järjestämisellä on myös merkitys parempana imagona. Sosiaalinen vastuu ja sijainti ovat selkeitä kilpailuetuja.
Hyödyt
Arvioitu ravinnevähennys Itämereen on 21 000 kg typpeä ja 3000 kg fosforia vuodessa. Riippuen Itämeren tilan tulevaisuusskenaariosta, näistä kuormitusvähenemistä saadaan 0,3–3,6 M€ vuosittaiset hyödyt. Verrattuna investointien kokonaiskustannuksiin pitkän aikavälin (40 v käyttöikä) nettohyödyt vaihtelevat välillä –7.5 M€ ja 76.2 M€.
Tuloksia on syytä tulkita varovaisesti, koska kustannusten ja hyötyjen laskennassa jouduttiin tekemään monia oletuksia ja osa tarvittavasta tiedosta puuttui. Kuitenkin analyysistä saatiin hyviä kokemuksia. Pääasialliset kustannukset johtuvat viemäri-investoinneista ja sataman kattamista jätevesien käsittelyn kuluista. Helsingin Satama on asentanut jätevesien vastaanottolaitteistoja sekä olemassaoleviin että uusiin laivapaikkohin, ja uudet lisäasennukset ovat aiempia kustannustehokkaampia. Kustannustehokkuus laivojen jätevesien vastaanotossa kasvaa myös, jos satama sijaitsee lähellä riittävän suurta kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kuten Helsingissä. Jätevesien vastaanottolaitteistoihin investoiminen on suositeltavaa, koska jätevesien käsittelyn tehokkuus on todennäköisemmin parempi riittävän suurella kunnallisella puhdistamolla verrattuna alusten omiin käsittelylaitteistoihin.
Taustatiedot
Tämän vesiensuojelutoimen vaikutukset ja nettonykyarvo arvioitiin kustannus-hyötyanalyysissä EU Life+ rahoitteisen CITYWATER-hankkeen puitteissa. Lisätietoja selvityksestä löytyy tämän sivuston Kustannus-hyötyanalyysi -työkalusta!
Lisätietoja
Nimi: Aino Rantanen ● Sähköpostiosoite: aino.rantanen (a) portofhelsinki.fi ● Kotisivu: www.portofhelsinki.fi
Ohjeita ja suosituksia
Ohjeita ja suosituksia
Mistä tietää, onko kustannus-hyötyanalyysi tarpeen?
Kustannus-hyötyanalyysi on hyödyllinen työkalu, jota kannattaa käyttää kerättäessä tietoa päätöksenteon tueksi. Kuinka kustannus-hyötyanalyysin tarve tunnistetaan?
Seuraava lähestymistapa auttaa perehtymään suunnitteilla olevaan hankkeeseen ja määrittämään, tarvitaanko kustannus-hyötyanalyysiä tai muita menetelmiä. Lisäksi se auttaa ymmärtämään, mitä vesiensuojelutoimien kokonaisvaikutuksia arvioitaessa täytyy ottaa huomioon. Nämä suositukset laadittiin EU Life+ -ohjelman osarahoittaman CITYWATER-hankkeen yhteydessä.
[xa_acc style=”xa-default”][xa_slide title=”Määrittäkää harkitut toimet.” icon=”plus”]
Määrittäkää myös vaihtoehtoisia toimia ja pitäkää yhtenä vaihtoehtona nykytilanne, jossa mitään uusia toimia ei toteuteta.
[/xa_slide][xa_slide title=”Laatikaa luettelo toimien mahdollisista vaikutuksista.” icon=”plus”]
Miettikää aluksi samankaltaisiin tai samaan vesiensuojeluteeman kuuluviksi luokiteltuihin toimiin liittyviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Pohtikaa sitten, mitkä toimet ovat tässä tapauksessa mahdollisia vaihtoehtoja. Ottakaa huomioon myös se, mitä tapahtuu, jos mitään toimia ei toteuta. Luokitelkaa mahdolliset vaikutukset positiivisiin, negatiivisiin ja sellaisiin, jotka voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia.
[/xa_slide][xa_slide title=”Sijoittakaa vaikutukset aikajanalle ja merkitkää siihen myös meneillään oleva vuosi.” icon=”plus”]
Mitkä vaikutukset näkyvät tietyn ajan kuluessa, ja mitkä niistä ovat jatkuvia ja mitkä määrätyn kestoisia? Mitkä vaikutukset voivat olla nähtävissä jo lähitulevaisuudessa ja mitkä vasta joidenkin vuosien kuluttua?
[/xa_slide][xa_slide title=”Ottakaa huomioon vaikutusten laajuus ja tärkeys.” icon=”plus”]
Miettikää, keneen toimien toteuttaminen vaikuttaa. Mitkä vaikutukset ovat maailmanlaajuisia, mitkä alueellisia ja mitkä paikallisia? Onko vaikutus pitkä- vai lyhytkestoinen? Voiko toimilla olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin? Kuinka laajoja ne sidosryhmät ovat, joihin toimet vaikuttavat? Pohtikaa asiaa asukkaiden kannalta. Kuinka suuria vaikutukset ovat heidän näkökulmastaan? Miettikää myös, miten helppoa tai vaikeaa tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on. Tästä voi olla hyötyä vaikutuksiin liittyvän epävarmuustason määrittämisessä.
[/xa_slide][xa_slide title=”Miettikää kokonaisvaikutuksia.” icon=”plus”]
Mitkä mahdollisista vaikutuksista ovat tärkeimpiä? Ovatko ne selkeästi positiivisia tai negatiivisia? Kumpia on enemmän, positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia? Voivatko jotkin vaikutukset ehkä tuottaa lisähyötyjä tai kustannussäästöjä? Entä lisäkustannuksia tai menetyksiä? Jos tällaisia vaikutuksia on, kuinka merkityksellisiä ne ovat?
[/xa_slide][xa_slide title=”Miettikää, täytyykö joitakin vaikutuksia arvioida tarkemmin.” icon=”plus”]
Jos täytyy, mitä nämä vaikutukset ovat? Miten niitä kannattaa mitata? Mitkä vaikutukset saattavat olla päätöksenteon kannalta ratkaisevia? Millaista lisätietoa tarvitaan päätöksenteon avuksi?
[/xa_slide][xa_slide title=”Miettikää, täytyykö kokonaisvaikutuksia arvioida, jotta päätöksenteko olisi helpompaa.” icon=”plus”]
Onko eri vaikutusten tai toimien vertailu vaikeaa? Jos harkinnassa on resurssien jakaminen vesiensuojelun ja muiden sektoreiden (esimerkiksi liikenteen) välillä, auttaisiko arviointi asettamaan vesiensuojelutoimet etusijalle?.
[/xa_slide][xa_slide title=”Jos päätöksenteko edellyttää kokonaisvaikutusten vertailua, suorittakaa kustannus-hyötyanalyysi.” icon=”plus”]
Harkitkaa myös muita menetelmiä, kuten kvalitatiivista (laadullista) kustannus-hyötyanalyysiä tai kustannustehokkuusanalyysiä. Ne voivat olla helpommin toteutettavissa, mutta niistäkin saa lisätietoa päätöksenteon tueksi (lisätietoja on jäljempänä).
[/xa_slide][/xa_acc]
Vaihtoehtoja kustannus-hyötyanalyysille – mikä valita?
Kustannus-hyötyanalyysin toteuttamiseen ja etenkin vaikutusten rahallisen arvon määrittämiseen saatetaan tarvita enemmän aikaa, rahaa, asiantuntemusta ja muita resursseja kuin käytettävissä on. Siksi vaihtoehtoiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä. Seuraava teksti pohjautuu Boardmanin ym. julkaisuun (2014; katso lisäsisältö).
Kvalitatiivinen kustannus-hyötyanalyysi
Tämä on vaihtoehto perinteiselle kustannus-hyötyanalyysille. Siihen kuuluu osittainen kustannus-hyötyanalyysi, jossa hankkeen mahdollisimman monen vaikutuksen rahallinen arvo määritetään. Muut vaikutukset ilmaistaan muilla numeerisilla arvoilla. Jos vaikutuksia ei voida arvioida kvantitatiivisesti, niiden suhteellinen tärkeys tulee arvioida kvalitatiivisesti.
Kvalitatiivista kustannus-hyötyanalyysiä käytetään hankittaessa hankkeeseen/toimeen liittyvää tietoa, ei niinkään vaihtoehtoja vertailtaessa. Koska kaikkien muuttujien arvo ei ole sama, vaihtoehtojen sijoittaminen parhausjärjestykseen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Kustannustehokkuusanalyysi
Pohdittaessa tiettyä vaikutusta – kuten ravinnekuorman vähentämistä – mietitään usein, miten olisi mahdollista saavuttaa parhaat tulokset mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Kustannustehokkain tapa voidaan määrittää kustannustehokkuusanalyysin avulla. Se auttaa keskittymään kustannuksiin ja tärkeimpiin hyötyihin, ja sen avulla voidaan selvittää hankkeen tai toimen mitatun vaikutuksen ja kokonaiskustannusten välinen suhde koko sen toteutusajalta.
Kustannustehokkuusanalyysistä on hyötyä, jos haluttu vaikutus on helposti mitattavissa eikä vaihtoehtoisilla hankkeilla tai toimilla ole muita vaikutuksia. Koska kustannustehokkuusanalyysi keskittyy kustannuksiin ja tärkeimpään vaikutukseen, muut merkittävät vaikutukset voivat jäädä huomiotta. Tällöin vaihtoehdoista ei välttämättä valita optimaalisinta.
Kustannus-hyötyanalyysin toteuttaminen
Seuraavat vaiheet pohjautuvat Boardmanin ym. julkaisuun (2014; katso lisäsisältö), ja niitä voidaan soveltaa myös vesiensuojelussa. Koska kaikki hankkeet ja analyysit poikkeavat toisistaan, vaiheita suoritettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kyseisen hankkeen erikoispiirteet.
[xa_acc style=”xa-default”][xa_slide title=”Määrittäkää vaihtoehtoiset hankkeet/investoinnit” icon=”plus”]
Määrittäkää vesiensuojelumenetelmä ja sen vaihtoehdot yksityiskohtaisesti. Myös nykytilanteen tulee olla yksi vaihtoehto.
[/xa_slide][xa_slide title=”Päättäkää, kenen saamilla hyödyillä ja kenen maksamilla kustannuksilla on väliä.” icon=”plus”]
Päättäkää, otetaanko huomioon maailmanlaajuiset vaikutukset vai ainoastaan alueelliset, kansalliset tai paikalliset vaikutukset. Koska ympäristöongelmilla – kuten ilmastonmuutoksella tai Itämeren rehevöitymisellä – on paikallista laajempia vaikutuksia, vaikutukset kannattaa huomioida maailmanlaajuisella tasolla. Toinen vaihtoehto on ottaa eri näkökulmat huomioon herkkyysanalyysissä.
[/xa_slide][xa_slide title=”Määrittäkää ja listatkaa vaikutusluokat ja valitkaa mittausindikaattorit” icon=”plus”]
Merkityksellisten vaikutusten määrittäminen on välttämätöntä. Pohtikaa mahdollisia vaikutuksia, kustannuksia ja hyötyjä koko vesiensuojelutoimen toteutusajalta. Luokitelkaa ne ja valitkaa niiden mittaamiseen käytettävät indikaattorit.
[/xa_slide][xa_slide title=”Arvioikaa vaikutukset kvantitatiivisesti koko hankkeen toteutusajalta” icon=”plus”]
Määrittäkää kaikki vaikutukset eri ajanjaksoille (kuten vuosittaiset vaikutukset ja koko toteutusajan kattavat vaikutukset). Vaikutusten ennakoiminen on haasteellista: toteutusaika voi olla pitkä, oletuksia täytyy tehdä paljon ja muuttujien suhteet voivat olla monimutkaiset. Siksi on tärkeää, että vaikutukset ennakoidaan huolellisesti.
[/xa_slide][xa_slide title=”Määrittäkää vaikutusten rahallinen arvo” icon=”plus”]
Jos vaikutuksia ei ole vielä mitattu taloudellisesta näkökulmasta, määrittäkää niiden rahallinen arvo. Kustannus-hyötyanalyysissä tulee ottaa huomioon myös sellaisten tekijöiden rahallinen arvo, joilla ei ole markkina-arvoa. Tällaisia ovat muiden muassa ympäristö- ja terveysvaikutukset. Esimerkiksi Itämeren rehevöitymisen tapauksessa ravinnekuormituksen vähentämisen hyödyt rannikolla asuville ihmisille on määritetty sen perusteella, kuinka halukkaita he ovat maksamaan meren hyvästä tilasta. Koska tällainen rahallisen arvon määrittäminen saattaa edellyttää erityisten taloudellisten menetelmien käyttöä, tässä vaiheessa kannattaa käyttää asiantuntija-apua. Lisätietoja on lisäsisällössä.
[/xa_slide][xa_slide title=”Laskekaa nykyiset arvot diskonttaamalla hyödyt ja kustannukset” icon=”plus”]
Eri ajanjaksojen kustannusten ja hyötyjen yhteisarvo lasketaan muuntamalla tulevat arvot nykyarvoiksi diskonttaamalla. Lisätietoja diskonttokoron määrittämisestä ja diskonttaamisen toteuttamisesta on lisäsisällössä mainituissa julkaisuissa.
[/xa_slide][xa_slide title=”Laskekaa kunkin vaihtoehdon nettonykyarvo” icon=”plus”]
Nettonykyarvo on kaikkien diskontattujen hyötyjen ja kustannusten summa. Jos saatu nettonykyarvo on positiivinen, pitkän aikavälin kokonaishyödyt ovat suuremmat kuin kokonaiskustannukset ja toimen toteuttaminen on kannattavaa. On kuitenkin otettava huomioon, että tähän tulosarvoon voi liittyä epävarmuutta. Siksi ennen johtopäätösten tekemistä tulee suorittaa herkkyysanalyysi. Nettonykyarvon lisäksi voidaan laskea myös muita indikaattoreita, kuten kustannus-hyötysuhde.
[/xa_slide][xa_slide title=”Suorittakaa herkkyysanalyysi” icon=”plus”]
Koska vaikutusten mittaaminen ja niiden rahallisen arvon laskeminen edellyttää oletusten tekemistä, tuloksiin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Kattava herkkyysanalyysi auttaa epävarmuuden tason määrittämisessä ja sen huomioimisessa päätöksiä tehtäessä.
[/xa_slide][xa_slide title=”Laatikaa suositus” icon=”plus”]
Kustannus-hyötyanalyysin tavoitteena on auttaa päättäjiä päättämään, kannattaako hanke tai toimi toteuttaa. Kustannus-hyötyanalyysiä käytettäessä toteutetaan usein se vaihtoehto, jonka positiivinen nettonykyarvo on suurin. Tutustukaa nettonykyarvoihin ja herkkyysanalyysin tuloksiin ja laatikaa suositus päättäjille.
[/xa_slide][/xa_acc]
Yleisiä suosituksia CITYWATER-hankkeen kustannus-hyötyanalyysien tapaustutkimusten pohjalta
CITYWATER-hankkeen yhteydessä toteutetusta kustannus-hyötyanalyysitutkimuksesta saatiin yleiskäsitys siitä, miten kustannus-hyötyanalyysiä voidaan soveltaa kunnallistason vesiensuojelutoimissa. Seuraavat suositukset pohjautuvat tutkimuksen tuloksiin:
Suunnitelmallinen vesiensuojelu
- Mahdollisimman laajamittaisten hyötyjen saavuttamiseksi kannattaa toteuttaa erilaisia vesiensuojelutoimia.
- Suosikaa sellaisia toimia, jotka ovat yhteydessä muihin ympäristönsuojelun osa-alueisiin. Näin voidaan maksimoida yksittäisten toimien hyödyt.
Kustannus-hyötyanalyysin käyttö vesiensuojelua tukena
- Kustannus-hyötyanalyysi auttaa ottamaan vesiensuojelun hyödyt huomioon päätöksenteossa, valitsemaan mahdollisista toimista sopivimmat tai parantamaan toteutettujen toimien tehoa.
- Materiaalia vaikutusten arviointiin saa perehtymällä vesiensuojeluun ja keräämällä lisää tietoa.
Olemassa olevien tietojen hyödyntäminen
- CITYWATER-tutkimuksesta saatuja tietoja (katso lisäsisältö) voi käyttää tukena vesiensuojelutoimien toteuttamisessa paikallisella tasolla.
- Hyödyntäkää olemassa olevia verkostoja kuten Itämerihaastetta omassa työssänne sekä vesiensuojeluun liittyvien ideoiden, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamisessa.
Lisäsisältö
Lisäsisältö
Alla on lisätietoja, hyödyllisiä lukuvinkkejä ja aiheeseen liittyviä linkkejä.
CITYWATER-hankkeen kustannus-hyötyanalyysi
CITYWATER-hankkeen osana suoritettiin kustannus-hyötyanalyysi viidelle vesiensuojelumenetelmälle, joita Itämeren rannikolla sijaitsevat kunnat ovat käyttäneet. Alla on linkki täydelliseen tutkimusraporttiin tiivistelmineen sekä tutkimuksen liitteenä olleeseen rajahyötyraporttiin (englanniksi).
Punttila, Eliisa. 2014. Cost-benefit analysis of municipal water protection measures: Environmental benefits versus costs of implementation. City of Helsinki Environment Centre publications 21/2014. Helsinki: City of Helsinki & EU Life+ project CITYWATER Benchmarking water protection in cities.
Punttila, Eliisa. 2015. Executive Summary. Cost-benefit analysis of municipal water protection measures: Environmental benefits versus costs of implementation. Helsinki: City of Helsinki & EU Life+ project CITYWATER Benchmarking water protection in cities.
Link_to_the_Executive_summary
Ahlvik, Lassi & Ahtiainen, Heini. 2014. Marginal benefits of reducing nutrient loads to the Baltic Sea. Helsinki: MTT Agrifood Research Finland & City of Helsinki, EU Life+ project CITYWATER – Benchmarking water protection in cities.
Link to the report
Muut kustannus-hyötyanalyysitutkimukset
The Baltic Sea – Our Common Treasure. Economics of saving the Sea. Swedish Agency for Marine and Water Management, Report 2013:4. Kansainvälinen BalticSTERN-tutkimusverkosto, jolla on kumppaneita kaikissa Itämeren alueen maissa, käyttää kustannus-hyötyanalyysien suorittamisessa ja Itämeren ympäristöongelmiin sopivien, kustannustehokkaiden ratkaisujen tutkimisessa ekologisia ja taloudellisia malleja. Tulokset on koottu tähän päättäjille suunnattuun englanninkieliseen raporttiin.
Kustannus-hyötyanalyysi
Seuraavissa oppaissa on lisätietoja kustannus-hyötyanalyysistä (englanniksi).
Boardman, A., Greenberg, D., Vining, A., & Weimer, D. 2013. Cost-benefit analysis. Concepts and practice. (International ed of 4th revised ed ed.). Harlow: Pearson Education Limited.
European Commission Directorate-General for Regional and Urban policy. 2015. Guide to Cost-Benefit Analysis of Investment Projects Economic appraisal tool for Cohesion Policy 2014-2020.
Link to the guide
HM Treasury. 2011. The Green Book: Appraisal and Evaluation in Central Government. Treasury Guidance. London: TSO.
Link to the book
