Tervetuloa löytämään tukea vesiensuojeluun!

Tervetuloa löytämään tietoa, esimerkkejä ja käytännön vinkkejä vesiensuojeluun!

Tools for water protection  eli Työkaluja vesien suojeluun on verkkotyökalupakki, joka tukee paikallistason vesiensuojelutoimia. Se auttaa kaupungeissa, kunnissa, yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja muissa organisaatiossa työskenteleviä ammattilaisia ja asiantuntijoita konkreettisessa työssä, strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Työkalupakki tarjoaa tietoa ja työkaluja vesiensuojeluun. Käytännön vinkkien, työkalujen ja tiedon lisäksi käytettävissä on toimenpidepankki, jossa voit tutustua paikallisten organisaatioiden toteuttamiin lähivesien ja Itämeren suojelutoimiin sekä jakaa oman organisaatiosi suorittamia toimenpiteitä.

Tämä sivusto sai alkunsa vuonna 2015 EU Life+ -ohjelman rahoittaman CITYWATER-projektin ja Itämerihaasteen yhteistyönä. Ensimmäiset työkalut perustuvat CITYWATER-hankkeen tuloksiin. Nyt sivustoa ylläpitää ja päivittää Itämerihaaste. Työkalupakissa on tilaa uusille työkaluille ja toimenpiteille, joten ota yhteyttä (ks. sivun alareuna) ja kerro meille ideasi!

Lue lisää sivulta Tietoa meistä!EU life

Itämerihaaste

Paikallinen toiminta on tärkeää. Liity verkostoon ja hyödynnä ideoita, esimerkkejä, hyviä käytäntöjä ja yhteistyömahdollisuuksia.

Lue lisää

Viestintästrategia

Tutustu vinkkeihin ja ohjeisiin, joiden avulla kerrot vesiensuojelun hyödyistä tehokkaasti ja saat viestisi perille.

Lue lisää

Kustannus-hyötyanalyysi

Tutustu tapoihin arvioida vesiensuojelun rahallisia hyötyjä sekä siihen, kuinka hyödyt voidaan suhteuttaa toteutuskustannuksiin.

Lue lisää

Hulevesiratkaisujen toteuttaminen

Suunnitteletteko luonnonmukaisen hulevesiratkaisun käyttöönottoa? Tutustu ratkaisuihin, vinkkeihin ja käytännön työhön liittyviin suosituksiin.

Lue lisää
 

Esimerkkejä vesiensuojelutoimista Toimenpidepankissa

Hae inspiraatiota ja ideoita Itämerihaasteen verkoston toteuttamista vesiensuojelutoimista.
Selaa Toimenpidepankkia!

Maatalous

Tietoisuuden lisääminen

Haitalliset aineet

Roskaaminen yms.

Öljyntorjunta

Tutkimus ja tarkkailu

Vesiliikenne

Hulevesien hallinta

Strategiat ja ohjelmat

Jätevedet

Muu

Valuma-alue


Jätevesien vastaanotto satamassa ilman erillismaksua

Toteuttaja: Helsingin satama   ●   Vuosi: 2008   ●   Osoite: Olympiaranta 3 Helsinki, Suomi

Helsingin Satama vastaanottaa kansainvälisten risteilijöiden jätevesiä ilman erillismaksua ja ne viemäröidään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Jätevesien vastaanottamisesta tehtiin kustannus-hyötyanalyysi uonna 2015 CITYWATER-hankkeen yhteydessä© Mikael Kaplar / Studio POiNT.

Kuvaus

Helsingin Satama on Suomen suurin matkustajasatama. Se vastaanottaa matkustaja-alusten jätevedet (sekä ns. harmaat että mustat), ja ne viemäröidään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Satama ei ota erillismaksua jätevesistä vaan ainoastaan alusjätemaksun kiinteistä ja öljyisistä jätteistä, joka riippuu aluksen koosta; satamassa vieraileva alus maksaa saman jätemaksun riippumatta siitä, jättääkö se jätevesiä vai ei. Jätevesien vastaanottamista varten Helsingin Satama on investoinut vastaanottolaitteistoihin ja viemäröinteihin 1990-luvulta alkaen ja järjestelmää laajennetaan jatkuvasti rakennettaessa uusia risteilijälaitureita ja laivapaikkoja. Erillisen jätevesimaksun kerääminen lopetettiin Itämerihaasteen puitteissa toukokuussa 2008, ja jo seuraavana vuonna jätevesiä jätettiin n. 20 % aiempaa enemmän. Vuoteen 2015 mennessä yli 80 % kansainvälisistä risteilijöistä jätti käynnillään jätevesiä Helsingissä. Reittiliikenteen matkustajalaivat ovat jättäneet jätevetensä sataman kautta jätevedenpuhdistamolle jo 1990-luvulta lähtien.

Risteilykaudella 2016 satama otti käyttöön uuden kannusteen jätevesien jättämiseksi: 20% alennus alusjätemaksusta (kiinteät ja öljyiset jätteet), mikäli pääasiassa matkustajia kuljettava alus jättää jätevesiään satamaan. Myös jäteneuvoja kävi jokaisella vierailleella risteilijällä. Tuloksena oli 10% kasvu vuoteen 2015 verrattuna; risteilyaluskäynneissä 90% jätti jätevesiä kaudella 2016.

Itämeri on määritelty erityisen herkäksi merialueeksi 2013, eli kun satamien jätevesien vastaanottokapasiteetti Itämerellä on riittävä, jätevesien pumppaaminen mereen avomerellä loppuu. Helsingin Satama on jo vuosia täyttänyt nämä vaatimukset. Sataman mukaan jätevesien vastaanottamisen järjestämisellä on myös merkitys parempana imagona. Sosiaalinen vastuu ja sijainti ovat selkeitä kilpailuetuja.

Hyödyt

© Aino Rantanen, Helsingin SatamaArvioitu ravinnevähennys Itämereen on 21 000 kg typpeä ja 3000 kg fosforia vuodessa. Riippuen Itämeren tilan tulevaisuusskenaariosta, näistä kuormitusvähenemistä saadaan 0,3–3,6 M€ vuosittaiset hyödyt. Verrattuna investointien kokonaiskustannuksiin pitkän aikavälin (40 v käyttöikä) nettohyödyt vaihtelevat välillä –7.5 M€ ja 76.2 M€.

Tuloksia on syytä tulkita varovaisesti, koska kustannusten ja hyötyjen laskennassa jouduttiin tekemään monia oletuksia ja osa tarvittavasta tiedosta puuttui. Kuitenkin analyysistä saatiin hyviä kokemuksia. Pääasialliset kustannukset johtuvat viemäri-investoinneista ja sataman kattamista jätevesien käsittelyn kuluista. Helsingin Satama on asentanut jätevesien vastaanottolaitteistoja sekä olemassaoleviin että uusiin laivapaikkohin, ja uudet lisäasennukset ovat aiempia kustannustehokkaampia. Kustannustehokkuus laivojen jätevesien vastaanotossa kasvaa myös, jos satama sijaitsee lähellä riittävän suurta kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kuten Helsingissä. Jätevesien vastaanottolaitteistoihin investoiminen on suositeltavaa, koska jätevesien käsittelyn tehokkuus on todennäköisemmin parempi riittävän suurella kunnallisella puhdistamolla verrattuna alusten omiin käsittelylaitteistoihin.

 

 

 

Taustatiedot

Tämän vesiensuojelutoimen vaikutukset ja nettonykyarvo arvioitiin kustannus-hyötyanalyysissä EU Life+ rahoitteisen CITYWATER-hankkeen puitteissa. Lisätietoja selvityksestä löytyy tämän sivuston Kustannus-hyötyanalyysi -työkalusta!

Lisätietoja

Nimi: Aino Rantanen   ●  Sähköpostiosoite: aino.rantanen (a) portofhelsinki.fi   ●  Kotisivu: www.portofhelsinki.fi